Pimeänäkölaitteet

Lämpökamera havaitsee kohteiden lähettämää lämpösäteilyä eikä tarvitse lainkaan valoa toimiakseen. Se näkee savun, sumun tai tiheän kasvuston läpi. Digitaalinen pimeänäkölaitte sen sijaan kerää ja vahvistaa olemassa olevaa vähäistä valoa (tai käyttää infrapunavalaisinta) ja muuntaa sen digitaaliseksi kuvaksi. Digitaaliset laitteet tarvitsevat siis jonkin verran valoa tai IR-valaisimen toimiakseen.

Lämpökameran valinnassa keskeisiä ovat lämpökuvan resoluutio (pikselimäärä, esim. 384x288 tai 640x480), NETD-arvo (lämpöherkkyys, pienempi mK-arvo = herkempi), objektiivin koko (suurempi = parempi havaintoetäisyys), havaintoetäisyys, suurennos ja akunkesto. Nämä vaikuttavat kuvan laatuun ja tunnistusetäisyyteen.

Lämpötähtäimissä korostuvat resoluutio, NETD-arvo, objektiivin koko, virkistystaajuus (esim. 25Hz tai 50Hz, sulavampi kuva liikkuvista kohteista), rekyylinkesto, kohdistusominaisuudet ja ballistiikkalaskurit. Nämä ovat kriittisiä tarkan tähtäämisen ja nopean kohteen seurannan kannalta.

Digitaalisissa laitteissa tärkeää on sensorin tyyppi ja resoluutio, näytön resoluutio, optinen ja digitaalinen suurennos, objektiivin koko, infrapunavalaisimen teho ja aallonpituus (IR-valaisin on usein välttämätön täydessä pimeydessä), sekä tallennusominaisuudet (kuva/video).

Pimeänäkölaitteita (kuten käsilämpökameroita ja digitaalisia pimeänäkölaitteita) saa käyttää Suomessa riistan havainnointiin ja etsintään. Lämpötähtäimien ja aseeseen kiinnitettävien pimeänäkölaitteiden käyttö riistan ampumiseen on kuitenkin pääsääntöisesti kiellettyä ilman asianmukaista poikkeuslupaa (poislukien haitalliset vieraslajit). On erittäin tärkeää selvittää ja noudattaa aina voimassa olevaa metsästyslainsäädäntöä ja viranomaismääräyksiä.

Havaintoetäisyys riippuu laitteen tyypistä, laadusta (resoluutio, NETD, sensorin herkkyys), objektiivin koosta, kohteen koosta ja lämpötilaerosta (lämpökamerat) tai valaistusolosuhteista (digitaaliset laitteet) sekä säästä. Tehokkaimmilla laitteilla voidaan havaita kohteita jopa yli kilometrin päästä, mutta tunnistaminen vaatii lyhyemmän etäisyyden.

Pimeänäkölaitteiden hinnat vaihtelevat suuresti tyypistä ja ominaisuuksista riippuen. Yksinkertaisimmat digitaaliset pimeänäkölaitteet voivat maksaa muutamia satoja euroja, kun taas korkearesoluutioiset lämpökamerat tai -tähtäimet voivat maksaa useita tuhansia tai jopa yli kymmenen tuhannen euron. Budjetin tulisi vastata käyttötarkoituksen vaatimuksia.

Valinta riippuu käyttötarkoituksesta ja budjetista:

• Käsilämpökamera (monokulaari/kiikari): Erinomainen riistan nopeaan havainnointiin ja etsintään laajoilta alueilta pimeässä tai huonoissa sääolosuhteissa. Ei vaadi valoa. Sopii hyvin ennen ammuntaa tapahtuvaan havainnointiin.
• Lämpötähtäin: Suunniteltu aseeseen kiinnitettäväksi ja tähtäämiseen. Tarjoaa lämpökuvan suoraan tähtäyskuvaan.
• Digitaalinen pimeänäkölaitteen monokulaari/kiikari: Hyvä valinta, jos tarvitset edullisemman ratkaisun ja käyttökohteessa on vähäistäkin valoa tai voit käyttää IR-valaisinta. Sopii yleiseen havainnointiin ja valvontaan. Digitaalisia pimeänäkötähtäimiä on myös olemassa, mutta niiden käyttöön pätevät samat lainsäädännön rajoitukset kuin lämpötähtäimiin.